Ajankohtaista

Julkaistu 14.02.2022

Suuri itäisen Suomen kulttuurikysely toteutettiin ensimmäistä kertaa - lähes 90 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että omassa asuinkunnassa on monipuolista kulttuuritoimintaa ja -palveluja

Kuinka paljon itäsuomalaiset harrastavat kulttuuria ja mitä kulttuuri heille merkitsee? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastausta Saimaa-ilmiön toteuttamalla kulttuurikyselyllä, jollaista ei ole aikaisemmin Itä-Suomen alueella tehty tässä mittakaavassa.

Viime syksynä Itä-Suomen yliopiston toteuttamaan kulttuurikyselyyn vastasi kuluttajapaneelin kautta 1524 henkilöä neljän maakunnan alueelta: Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Tutkimusta hyödynnetään kuntien kulttuuripalveluiden ja -tarjonnan kehittämisessä.

Tutkimuksen mukaan itäsuomalaiset asukkaat pitävät kulttuuria yleisesti ottaen tärkeänä - ja etenkin sen tasapuolista saavutettavuutta valtakunnallisesti sekä eri ihmisryhmille. Vastaajista 87 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että omassa asuinkunnassa on monipuolista kulttuuritoimintaa ja -palveluja ja 81 prosenttia on sitä mieltä, että käynnit kulttuurikohteissa ja -tilaisuuksissa parantavat elämänlaatua.

Lähtökohtaisesti oman kotikunnan tarjontaa pidetään pääosin melko hyvänä sekä laadun että riittävyyden suhteen. Erityisen tärkeitä ovat helposti lähestyttävät palvelut, kuten kirjastot, elokuvateatterit ja kansalaisopistot, joita käytetään eniten ja joihin ollaan myös tyytyväisimpiä. 70 prosentin mielestä koronaviruspandemia on vähentänyt heidän kulttuurikohteissa ja -tilaisuuksissa käyntiä, ja noin puolet on ainakin kokeillut virtuaalista kulttuuritarjontaa.

Kulttuuri tuo vetovoimaa ja elivoimaa

Yhtenä tärkeimpinä kehittämiskohteina tutkimuksessa nousi esiin kulttuurin tilat. 71 prosentin mukaan omaan kuntaan tarvitaan lisää avointa kulttuuritilaa kaikkien käyttöön. Vastausten perusteella kulttuurilta ei haluta leikata enää rahaa, ja julkisen rahan roolia kulttuurin kokemisen mahdollistajana laajasti eri ihmisryhmille pidetään tärkeänä. Saimaa-ilmiössäkin nousseet teemat, kuten kulttuurin ja luovien alojen näkeminen yhä enemmän tärkeänä elinkeino- ja yritystoimintana sekä toimintamallit tyhjillään olevien tilojen antamiseksi kulttuuritoimijoiden käyttöön vaikkapa käyttökustannusten hinnalla ovat siis edelleen ajankohtaisia.

Vastaajat näkivät kulttuurin varsin merkittävänä kuntien elin- ja vetovoimalle. Nykyisen kulttuuritarjonnan katsottiin myös jossain määrin edesauttavan kuntien kansainvälisyyttä ja vaikuttavan positiivisesti asuinkunnan imagoon. Tulos kertoo tarpeesta kehittää edelleen oman kunnan asukkaita laajempaa, myös kansainvälistä yleisöä kiinnostavaa kulttuuritarjontaa. Tämä puolestaan edellyttää paitsi yhteistyötä alueen kulttuuritoimijoiden ja liitännäisalojen, kuten matkailu-, majoitus- ja ravitsemussektorin kanssa, myös kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien hakemista.

Raportit kaupungeille kehittämistä varten

Tutkimuksen tuloksista on tehty kuusi erillistä raporttia: yksi koko Itä-Suomen laajuinen tutkimusraportti sekä viisi kaupunkikohtaista raporttia (Savonlinna, Mikkeli, Lappeenranta, Kuopio ja Joensuu).

Kussakin kaupungissa näkyivät omat ajankohtaiset aiheensa ja kehittämiskohteensa. Alla olevista raporteista pääset lukemaan myös avoimet vastaukset. Savonlinnassa kaivataan konserttisalia ja teatteria eri rakennuksiin, Lappeenrannassa kritisoitiin teatterin sijaintia, mutta kaivattiin suurta konsertti- ja esiintymistilaa, Kuopiossa kaivattiin paitsi areenakokoista konserttipaikkaa myös mahdollisuuksia alakulttuureille, Joensuussa toivottiin musiikki- ja kulttuurikeskusta ja Mikkelissä toivottiin taidemuseolle omia tiloja takaisin sekä vapaalle kentälle omaa tilaa Savonlinnan Kulttuurikellarin tapaan.

Tutustu tuloksiin ja vastauksiin
Itä-Suomi
Savonlinna
Lappeenranta
Kuopio
Mikkeli
Joensuu